Soveltavan kielitieteen maisteri
Mary Immaculate College
Keskeiset tiedot
Kampuksen sijainti
Limerick, Irlanti
Kieli (kielet
Englanti
Opintomuoto
Etäopiskelu, Kampuksella
Kesto
12 - 24 kuukaudet
Vauhti
Täysaikainen, Osa-aikainen
Lukukausimaksut
Pyydä tietoja
Hakemuksen määräaika
Pyydä tietoja
Aikaisin aloituspäivä
Sep 2024
* MA: 6 425 € EU:lle ja 12 825 € EU:n ulkopuolisille / Strukturoitu tohtori: Yr 1 - € 6255 / € 12 825 ja Yrs 2/3/4 - € 4403 / € 8781
Johdanto
Soveltavan kielitieteen maisterintutkintoa tarjotaan kolmella toimitusvaihtoehdolla; kampuksella, sekoitettuna tai kokonaan verkossa. Kurssi on suunnattu kokeneille englannin kielen opettajille ja muille englannin kielen ammattilaisille. Sen pääpaino on englannin kielen käytössä ja opettamisessa globaalissa kontekstissa. Tämä painopiste keskittyy kansainväliseen ammatillisen kehityksen tarpeeseen, erityisesti englannin opettajien keskuudessa.
Soveltavan kielitieteen maisterin tutkinnon tavoitteena on tarjota laaja-alainen opintojakso kielenkuvauksesta (kielijärjestelmät: kielioppi, sanasto ja fonologia), soveltavan kielitieteen teorioista, toisen kielen hankinnan teorioista, diskurssin tutkimuksen viitekehyksestä sekä erityiset tutkimustaidot kielen empiiriseen analyysiin kontekstissa.
Yleensä kurssi kestää kolme lukukautta. Lukukaudet 1 ja 2 sisältävät opetettuja moduuleja (luentoja ja aktiviteetteja). Lukukausi 3 on omistettu väitöskirjan kirjoittamiselle. Kolme lukukautta voidaan suorittaa peräkkäin yhden kalenterivuoden aikana väitöskirjan kesäjaksolla (syyskuu-elokuu).
Vaihtoehtoisesti kurssi voidaan suorittaa puolentoista vuoden ajan. Saatavilla on myös osa-aikaisia vaihtoehtoja. Jokainen lukukausi on jaettu 12 viikkoon tai yksikköön, joissa suoritetaan kolme moduulia. Jokainen moduuli sisältää jatkuvan arvioinnin. Tämä voi sisältää erilaisia tehtäviä, kuten tietokilpailuja, keskusteluja, esseitä, suullisia esityksiä jne. Niille opiskelijoille, jotka valitsevat yhdistetyn ja online-toimitusmuodon, arvioinneissa on online-vaihtoehtoja.
Yhteenvetona voidaan todeta, että ohjelma alkaa syyskuussa. Ohjelman toimitustavasta ja kestosta on vaihtoehtoja yksilöllisten tarpeiden mukaan: Toimitusvaihtoehdot:
• Kampuksella : perinteinen toimitusmuoto kampuksella, kasvokkain luentoja ja opetusohjelmia
• Sekoitettu : online- ja kasvotusten toimitusmuodon yhdistelmä
• Online : Täysin online-toimitusmuoto käyttäen sekä ennalta tallennettuja että suoria webinaareja Aikavaihtoehdot:
Pääsymaksut
Opetussuunnitelma
Moduulin pääpiirteet
Kielen ydinominaisuudet: kielioppi, sanasto ja fonologia Tämä moduuli tutkii kieliopin, sanaston (lexis) ja fonologian välistä suhdetta kielijärjestelmässä. Siinä kuvataan englannin kielen muodolliset järjestelmät ja tarkastellaan lexisin yksittäisiä rakennuspalikoita (esim. morfeemit, semanttiset suhteet), kielioppi (esim. sanaluokat, lauseet, lauseet, aikamuodot, modaliteetti) ja fonologia (foneemit, intonaatiomallit, yhdistetyn puheen piirteet) ja tavat, joilla nämä muodot toimivat yhdessä ja joita käytetään merkitysten luomiseen kontekstissa. Siinä tarkastellaan myös kiinteiden monisanaisten yksiköiden, sekä integroitujen että hajanaisten, käsitettä, jotka muodostavat leksikokieliopillisia kuvioita. Keskitytään voimakkaasti siihen, miten kielioppi, sanasto ja fonologia ovat vuorovaikutuksessa diskurssin ja pragmatiikan kanssa.
Lähestymistapoja kieleen kontekstissa Tässä moduulissa tutkitaan kielen huomioon ottamisen merkitystä sen kulttuurisessa, sosiaalisessa ja ihmissuhteissa ja tutkitaan tekijöitä, jotka vaikuttavat kielen käyttöön. Se tarkastelee konteksti-ilmiötä puhutun ja kirjoitetun korpuslingvistiikan viimeaikaisen kehityksen valossa. Kieltä kontekstissa tutkitaan käytännön analyyttisten tehtävien avulla käyttäen autenttista puhuttua ja kirjoitettua diskurssia erilaisista diskurssikonteksteista (esim. perhediskurssi, akateeminenMIC diskurssi, työpaikkadiskurssi jne.). Lisäksi tutkitaan rakenteellisia lähestymistapoja puhutun kielen tutkimiseen (esim. Birminghamin diskurssianalyytikoiden työ ja keskusteluanalyysi) ja lähestymistapoja, joita voidaan soveltaa sekä puhuttuihin että kirjoitettuihin teksteihin, kuten genreanalyysi. Tämä helpottaa sekä ylhäältä alas että alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa kieleen kontekstissa. Lisäksi tutkitaan digiajan "uusia diskursseja", kuten blogeja, wikejä, Twitteriä ja muita sähköisiä tekstejä.
Soveltavan kielitieteen kysymykset Tämä moduuli esittelee opiskelijoille soveltavan kielitieteen keskeiset kysymykset ja antaa opiskelijoille laajan käsityksen soveltavan kielitieteen huolenaiheista. Kieltenopetuksen malleja arvioidaan kriittisesti ja toisen kielen omaksumisen vallitsevia paradigmoja arvioidaan. Kielellisen kompetenssin käsitteitä tarkastellaan, mukaan lukien kulttuurienvälinen pragmaattinen osaaminen kulttuurienvälisen ja variaatiopragmatiikan yhteydessä. Moduuli käsittelee myös monikielisyyttä ja kieltä globaalissa kontekstissa, mukaan lukien nykyaikaiset keskustelut englannin opettamisesta Lingua Francana (ELF). Kielenarviointi on myös keskeinen teema, erityisesti käsiteltäessä kielellisiä ja diskurssikompetenssin merkkejä puhutun ja kirjoitetun kielen testauksessa. Moduulin jokaisella alueella opiskelijat esitellään erilaisiin näkökulmiin, jolloin he voivat kriittisesti arvioida erilaisia lähestymistapoja ja tunnistaa keskustelut, jotka tällä hetkellä käyttävät soveltavia kielitieteilijöitä.
Luokkahuoneen ja oppijan diskurssi Moduuli keskittyy opettajan ja oppijan diskurssin vuorovaikutusrakenteeseen tarkastelemalla empiirisesti opettajan ja oppijoiden sekä oppijoiden välistä vuorovaikutusta (vertaisverkko). Se pyrkii kehittämään ymmärrystä luokkahuoneen diskurssin keskeisistä vuorovaikutuspiirteistä ja kompetensseista käyttämällä keskusteluanalyysin ja kriittisen diskurssianalyysin analyyttisiä paradigmoja, joita tukevat korpuslingvistiikan metodologiset työkalut. Moduulissa keskitytään myös oppijoiden kieleen arvioinnissa (esim. suulliset tentit, esseet, keskustelufoorumit, blogit, wikit) kielellisen ja vuorovaikutusosaamisen kontekstissa. Moduulin keskeinen osa on antaa osallistujille mahdollisuus litteroida, koodata ja analysoida empiirisiä luokkahuone- ja oppijatietoja ymmärtääkseen paremmin tätä opetus- ja oppimiskontekstia sekä sen edellyttämiä kielellisiä ja vuorovaikutustaitoja.
Soveltavan kielitieteen tutkimusmenetelmät Tämä moduuli antaa opiskelijoille olennaiset tutkimustaidot kielen analysoimiseksi empiirisesti. Moduuli on suunniteltu tarjoamaan opiskelijoille taitoja sekä arvioida muiden tutkimusta että tehdä omaa itsenäistä tutkimusta soveltavan kielitieteen alalla. Se keskittyy metodologisiin paradigmoihin ja kokeellisiin malleihin, joita tyypillisesti käytetään sovelletussa kielitieteessä, mukaan lukien sekä laadulliset, kvantitatiiviset että sekamenetelmien lähestymistavat, jotta opiskelijat voivat valita sopivan metodologian tietylle tutkimuskysymykselle tietyssä kielenkäytön yhteydessä. Kurssi kattaa myös soveltavan kielitieteen tutkimuksen käytännön metodologiset vaiheet ja menettelyt, mukaan lukien tutkimuskysymyksen tunnistaminen, lähteiden löytäminen kirjallisuuskatsaukseen sopivien tietokantojen avulla, kyselylomakkeen suunnittelun käytännöt, puhujatiedotteet, tallennusprotokollat, transkriptio- ja koodausmenettelyt. Lisäksi käsitellään soveltavan kielitieteen tutkimuksessa esiin nousevia eettisiä kysymyksiä. Kurssilla keskitytään myös asianmukaisiin analyyttisiin kehyksiin kvantitatiivisten ja laadullisten tietojen analysoimiseksi tallenteista, kyselylomakkeista tai muista empiirisistä lähteistä. Tämän moduulin loppuun mennessä opiskelijoiden tulisi pystyä kirjoittamaan tutkimusehdotus, joka soveltuu väitöskirjaan ohjelman sisällä ja olla riittävän pätevä tutkimushankkeen toteuttamiseksi.
Korpuslingvistiikka ja kieltenopetus Tässä moduulissa kuvataan korpuslingvistiikan sovelluksia kieltenopetuksessa ja -tutkimuksessa. Elektroniset kielikorpukset ja niihin liittyvät tietokoneohjelmistot ovat osoittautumassa yhä vaikutusvaltaisemmiksi kieltenopetuksessa kielenkuvauksen ja pedagogisen materiaalin lähteinä. Moduulissa tutkitaan korpuslingvistiikan osuutta kielten oppimisessa ja opetuksessa sekä tarkastellaan korpuslingvistiikan mahdollisuuksia oppijalle ja opettajalle. Moduuli ei keskity vain siihen, miten opettaja voi käyttää korpuslingvistiikkaa luokkahuoneessa materiaalien luomiseen, vaan myös siihen, miten oppilaita voidaan kannustaa käyttämään korpuksia itse. Lisäksi keskustellaan korpusten käytön rajoituksista kieltenopetuksessa ja niiden kritiikittömästä käytöstä mahdollisesti aiheutuvista sudenkuopista. Moduuli viittaa ensisijaisesti englannin kielen opetukseen (ELT) liittyvään tutkimukseen, opetusmateriaaleihin ja menettelyihin; Siinä käsitellään kuitenkin myös kieltenopetukseen yleisesti liittyviä kysymyksiä.
Fonetiikka ja fonologia Tämä moduuli kattaa fonetiikan ja fonologian ydinelementit. Opiskelija käsittelee fonetiikan ja fonologian välistä eroa. Erityisesti fonetiikan osalta moduuli keskittyy puheen fysiologiaan, mukaan lukien artikulaatiopisteet ja -tapa sekä puheäänien transkriptio käyttäen kansainvälistä foneettisia aakkosia (IPA). Fonologian kannalta se tutkii puheen äänimalleja, toisiinsa liittyviä puheprosesseja (kuten assimilaatio, yhteensulautuminen, elisio, yhteys) ja puheen segmentaalisten ja suprasegmenttisten piirteiden välistä eroa. Tämän moduulin ydin on fonologian kontekstualisointi diskurssin intonaation suhteen suhteessa sanastoon, kielioppiin, diskurssiin ja pragmatiikkaan puhutussa kielessä.
Diskurssi ja pragmatiikka Tämän moduulin tavoitteena on laajentaa opiskelijan ymmärrystä kielellisestä kontekstista keskittymällä pragmatiikkaan. Pragmatiikan keskeiset huolenaiheet, kuten deixis, implikaatio, kohteliaisuus ja puheaktiteoria, hahmotellaan, niistä keskustellaan ja niitä arvioidaan kriittisesti. Moduulissa tutkitaan myös yleismaailmallisuuden käsitteitä tarkastelemalla pragmatiikkaa sekä kulttuurienvälisistä että kulttuurienvälisistä näkökulmista. Keskeistä tässä moduulissa on todellisten ja aitojen tietojen huomioon ottaminen. Pragmatiikan perinteiset tiedonkeruumenetelmät, kuten diskurssin suoritustestit, roolipelit ja haastattelut, arvioidaan. Korpuspragmatiikka, suhteellisen uusi kehitys korpuslingvistiikan ja pragmatiikan aloilla, on kuitenkin ensisijainen metodologinen kehys. Korpuspragmatiikka mahdollistaa puhutun tai kirjoitetun merkityksen tulkinnan painottaen empiiristen todisteiden tarjoamista tälle tulkinnalle. Opiskelijoilla on mahdollisuus arvioida keskeisten pragmaattisten huolenaiheiden tehokkuutta empiiristen tutkimusten perusteella, joita he itse tekevät.