Åbo Akademi University

Nicolás (Kolumbia)

Åbo Akademi: Tietointensiivisten älykkäiden ohjelmistojärjestelmien suunnittelun (EDISS) maisteriohjelma

Miten sait idean opiskella Suomeen?

Pohjoismaat ovat aina olleet minun henkilökohtainen käsitykseni mukavasta paikasta asua, olen aina ollut utelias sellaisista yhteiskunnista, joissa näyttää olevan vahva yhteiskuntajärjestelmä ja jotka välittävät kansalaisistaan, kompensoituneena se, että siellä on selkeästi korkeat verot. Tämä on erityisen mielenkiintoista lisätä tekijöitä, kuten politiikkaa ja äärimmäisiä ilmastoja. Lisäksi stereotyyppisemmässä käsityksessä tunsin mielelläni syvällisemmin osaa maan aineellisesta kulttuurista ja identiteetistä, kuten metallikulttuurista. Tämä johtuu siitä, että mielestäni jopa tärkeämpää kuin tietyn genren kuuntelu, josta pidän, se kertoo jotain maasta itsestään, koska "äärimmäisyydeksi" leimattua musiikkia kuunnellessa on avoimuutta.

Miksi valitsit EDISSin?

Kolumbiassa mahdollisuudet työskennellä kansainvälisissä ympäristöissä eivät ole niin yleisiä, ja odotan todella innolla pysähtymisen tunteen välttämistä. Siksi EMJMD-ohjelmat olivat yksi tapa saavuttaa tämä, halusin kehittää itseäni tekemällä seuraavan askeleen koulutuksessani (aiempi koulutukseni on B.Sc. Computer Systems Engineering). EDISS oli yksi kunnianhimoisimmista ohjelmista opetussuunnitelman suhteen, jonka löysin, ja myös sellainen, joka piti kurssin tekniset asiat ajan tasalla. Pidin myös siitä, että ohjelman markkinointi oli enemmän kuin pelkkää tietoa opinnoista, sillä maisteriohjelma on enemmän kuin pelkkä tiedon kerääminen, vaan pikemminkin kokemusten kokoelma, joka vaikuttaa oman elämän kokonaiskuvaan.

Miksi pitäisi opiskella Suomessa?

Pidän todella siitä, että Suomessa on pyritty luomaan opiskelijoille vankka ja luotettava koulutusjärjestelmä. Tukea tarjotaan työelämästä joihinkin henkilökohtaisiin päivittäisiin asioihin, kuten edullisiin opiskelijalounaisiin. Myös professorit tuntevat olevansa tasa-arvoisia ja tämä luo erittäin kukoistavan ympäristön, joka mahdollistaa ei-hierarkkisen kommunikoinnin osapuolten välillä. Lisäksi se, että suomi on monimutkainen kieli lyhyellä aikavälillä opiskella, toimii kaksiteräisenä miekkaana, koska kielimuuri tekee ihmisistä vain halukkaampia kommunikoimaan englanniksi ja tämä on mukavaa kansainväliselle yleisölle, joka ei ehkä hallitsee paikallista kieltä. Muissa maissa opiskelijat voisivat olla toisen luokan kansalaisia yksinkertaisesti siksi, että heitä on tuettava ja autettava monilla aloilla, ja Suomi hoitaa asian. Opiskelijat eivät ole vain ihmisiä, jotka voivat olla hyvin varhaisessa vaiheessa elämäänsä määrittelemässä itsensä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, vaan myös ihmisiä, joilla ei ehkä ole mahdollisuutta saada koulutusta ja jotka yrittävät katkaista köyhyyden kierteen, ja suomalainen järjestelmä on siksi erittäin arvostettu.

_______________________________________________

Jessica (Iso-Britannia)

Åbo Akademi: Digitalisaation johtamisen maisteriohjelma.

Nimeni on Jessica, ennen digitalisaation johtamisen opintojani opiskelin Turun ammattikorkeakoulun kandidaattiohjelmassa International Business (2016-2019). Sitä ennen asuin Hertfordshiressä Englannissa.

Minulla oli pari ystävää Suomesta. Mietin mihin yliopistoon haen, osa ikätovereistani pohti vaihtoehtoja ulkomaille ja kiinnostuin siitä, millaista olisi lähteä opiskelemaan Suomeen. Ystäväni rohkaisivat minua ja jakoivat tietoa siitä, mitä ohjelmia oli saatavilla englanniksi.

Miksi valitsit digitalisaation hallinnan?

Etsin LinkedInistä ihmisiä, jotka opiskelivat kandidaattiohjelmaani, ja katsoin, minkä maisteriohjelman he suorittivat ja missä he työskentelivät. Monet ovat siirtyneet opiskelemaan digitalisaation hallintoa. Otin myös yhteyttä joihinkin heistä kysyäkseni ohjelmasta. Myös opinto-ohjelman kuvaus herätti kiinnostukseni. Olin myös osallistunut joillekin digitalisaatioon liittyville kursseille ja se oli aihealue, jolla halusin kehittyä.

_______________________________________________

Chang Zhang (Kiina)

Åbo Akademi: Hoitotyön jatko-opinnot.

Olen Chang Zhang, 33-vuotias, ja olen kotoisin Kiinasta. Tulin Vaasaan vuonna 2008 suorittamaan hoitotyön opintojani. Nyt olen työskennellyt sairaanhoitajana Vaasan keskussairaalassa yli 11 vuotta Advanced Practice Nursing (APN) opintojeni ohella.

Jo lukiossa minulla oli intohimo kieliin ja erilaisiin kulttuureihin. Opiskelijaohjaajani neuvoi hakemaan Fujianin perinteisen kiinalaisen lääketieteen yliopistoon (FJUTCM), koska yliopistolla oli yhteistyötä Novia AMK:n kanssa Suomessa. Opiskelin vuoden FJUTCM:ssä ja suoritin tutkinnon Vaasassa.

Hain APN:ään, koska halusin saada edistyneitä kliinisiä pätevyyksiä, tarjota paremmin terveydenhuoltopalveluita ikääntyvälle yhteiskunnalle. Toivon, että voin myötävaikuttaa siihen, että hoito on jatkossa henkilökeskisempi ja kustannustehokkaampi.

Suomalainen koulutus on laadukasta. Lisäksi yksi Suomen parhaista osista on upea luonto. Nautin hiihtämisestä talvella ja lenkkeilystä kesällä. Mahdollisuus työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen houkuttelee myös lapsiperheitä. Mahdollisuus oppia sekä suomea että ruotsia samassa kaupungissa on kuin tappaisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla, se on aivan uskomatonta.

_______________________________________________

Oona (Suomi)

Åbo Akademi: Sosiaalisen syrjäytymisen maisteriohjelma

Nimeni on Oona ja edellinen tutkintoni on valtiotieteen kandidaatti. Asuin Yhdysvalloissa, kun opiskelin kandidaattiani. Alunperin olen kuitenkin kotoisin Åbosta.

Miten sait idean opiskella Suomeen?

Kun aloitin opinnot ulkomailla, en ajatellut palaavani Suomeen opiskelemaan – halusin matkustaa ja kokea ulkomailla asumista. Kandidaatin valmistumisen lähestyessä aloin kuitenkin miettiä palaamista Suomeen suorittamaan maisterintutkintoni. Ajatus koulutuksen korkeasta laadusta, Suomen rauhasta ja hiljaisuudesta sekä vilkkaasta opiskelijaelämästä vetosi erityisesti minuun.

Miksi valitsit sosiaalisen syrjäytymisen?

Sosiaalinen syrjäytyminen on ollut välillisesti osa opintojani jo ennen maisterintutkintoa, sillä tutkimusintressini on sukupuolinen syrjäytyminen ja pakolaisten syrjintä. Kun tarkistin ÅAU:n englanninkielisiä ohjelmia, sosiaalinen syrjäytyminen pisti heti silmään. En ollut aluksi varma, oliko se tutkinto, jota halusin opiskella. Päätin kuitenkin hakea, ja opintojeni aloittamisesta lähtien olen oppinut kuinka monipuolinen ja monimutkainen syrjäytymiskysymys on ja kuinka se kattaa niin monia tutkimusaloja ja -alueita. Se oli ehdottomasti paras valinta minulle - se on haastanut lähestymistapani ja olettamukseni odottamattomilla tavoilla ja tarjonnut minulle työkaluja, jotka ovat korvaamattomia tulevaisuudessa.

Miksi pitäisi opiskella Suomessa?

Mielestäni opiskelijaelämä Suomessa on mahtavaa. Siellä on paljon opiskelijatoimintaa ja järjestöjä, joihin voi osallistua. Se tarjoaa myös kauniin ympäristön, sillä kaupungit ovat kietoutuneet luontoon, eivätkä metsät tai vesistöt ole koskaan liian kaukana. Itse opintojen osalta ryhmäkoot suomalaisissa yliopistoissa ovat verrattain pieniä, mikä mahdollistaa enemmän vuoropuhelua ja henkilökohtaista sitoutumista. Koen, että opinnoissani opetus on kokonaisuudessaan ollut erittäin henkilökohtaista akateemisten ja ammatillisten tarpeideni ja kiinnostuksen kohteideni mukaan.