Mikä on kehityksen hallinta?
Kehityksen hallinta on prosessi, jossa suunnitellaan, ohjataan ja valvotaan organisaation tuotteiden, palveluiden tai järjestelmien kehittämistä. Se sisältää kaikkien uusien tai parannettujen tuotteiden, palvelujen tai järjestelmien kehittämiseen liittyvien toimien koordinoinnin ja integroinnin. Kehitysjohtamisen tavoitteena on varmistaa, että organisaation tuotteita, palveluita tai järjestelmiä kehitetään oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti vastaamaan organisaation asiakkaiden tai asiakkaiden tarpeita.

Mitä voin tehdä kehitysjohtamisen tutkinnolla?
Kehitysjohtamisen tutkinnon suorittaneille on tarjolla monia uravaihtoehtoja. Kehityksen hallinnan rooleja ovat projektipäällikkö, tuotepäällikkö, ohjelmapäällikkö, liiketoiminta-analyytikko ja tekninen kirjoittaja. Kehitysjohtamisen tutkinnolla sinulla on tarvittavat taidot ja tiedot uusien tuotteiden, palveluiden tai järjestelmien kehittämisen onnistuneeseen suunnitteluun, koordinointiin ja valvontaan.

Miksi opiskella kehitysjohtamista?
Opiskelemalla kehitysjohtamista opiskelijat oppivat hallitsemaan kehitysprosessia menestyksekkäästi alusta loppuun. Tähän sisältyy oppiminen tunnistamaan organisaation asiakkaiden tai asiakkaiden tarpeet, luomaan näitä tarpeita vastaava kehityssuunnitelma sekä toteuttamaan ja seuraamaan suunnitelman edistymistä. Kehitysjohtamisen opiskelu voi myös auttaa opiskelijoita ymmärtämään tuotekehityksen eri vaiheita ideoinnista ja suunnittelusta tuotantoon ja markkinoille saattamiseen. Tämä tieto on välttämätöntä niille, jotka haluavat työskennellä projektinhallinnassa, tuotehallinnassa tai ohjelmanhallintatehtävissä.

Kehitysjohtamisen tutkintojen tyypit
Sekä perustutkinto- että jatko-opinnoissa on tarjolla erilaisia kehitysjohtamisen tutkintoja. Nämä ohjelmat voivat tarjota opiskelijoille tarvittavat taidot ja tiedot, jotta he voivat jatkaa uraa kehityksen hallinnassa. Kehitysjohtamisen perustutkinnot kattavat tyypillisesti aiheita, kuten projektinhallinta, liiketalous ja rahoitus. Kehitysjohtamisen jatkotutkinnot antavat opiskelijoille usein mahdollisuuden erikoistua tiettyyn alueeseen, kuten tuotekehitykseen tai liiketalouteen.

Maisterin tutkinnon saaminen vaatii perustutkintojen hyväksyttävää suorittamista. Maisterin tutkinto myönnetään yleensä 12 - 18 collegekurssin jälkeen, ja opintoihin sisältyy yleensä myös kattavia tenttejä ja/tai pro gradu -työ.

Kampuksella oppiminen tarkoittaa henkilökohtaisesti osallistumista tunneille. Se sisältää tyypillisesti perinteisille tunneille ja luennoille käymisen, ryhmätoimintaan osallistumisen ja henkilökohtaisen vuorovaikutuksen opettajien ja ikätovereiden kanssa. Kampuksella oppimiseen sisältyy usein myös pääsy laboratorioihin, kirjastoihin ja muihin kampuksen resursseihin, kuten opiskelijakerhoihin, urapalvelutoimistoihin ja virkistyskeskuksiin.